Tuotekeskeisen markkinan yksi ominaisuus on se, että tuotteiden hinta väistämättä laskee. Ensi alkuun voisi luulla, että halvat tuotteet ovat ostajan etu, mutta ovatko ne?
Tähän asti olemme parantaneet kotien ja kiinteistöjen energiatehokkuutta ostamalla energiatehokkuutta edistäviä tuotteita. Kauppiaat ovat menestyksekkäästi myyneet meille energiaa säästäviä lämpöpumppuja, led-lamppuja, tiivistettyjä ikkunoita ja energiatehokkaita kodinkoneita. Asiakkaat ovat ostaneet tuotteita ja olleet tyytyväisiä, vai ovatko?
Halvimmasta voi tulla kaikkein kallein
Kun tuotekeskeiset markkinat kasvavat ja kilpailu lisääntyy, tuotteiden hinnat yleensä laskevat ilman laadun merkittävää huononemista – tiettyyn rajaan asti. Jossakin vaiheessa valmistaja joutuu väistämättä tinkimään kustannuksista ja samalla laadusta pärjätäkseen hintakilpailussa. Seurauksena on yhä edullisempia, mutta energiatehokkuudeltaan huonompilaatuisia järjestelmiä.
Halvimmasta lämpöpumpusta tulee käytännössä usein jopa 100 % kalliimpi kuin se lämpöpumppu, joka on ostohetkellä 10 % kalliimpi.
Loppujen lopuksi käy niin, että asiakas huomaakin ostaneensa hintaa eikä energiatehokkuutta.
Vuosien aikana olemme analysoineet tuhansien energiansäästöä ostaneiden henkilöiden asiakaskokemuksia. Kristallinkirkas yhteenveto on se, että halpa lämpöpumppu on halvin ostohetkellä, mutta elinkaarensa aikana siitä tulee usein kaikkein kallein. Halvimmasta lämpöpumpusta tulee käytännössä usein jopa 100 % kalliimpi kuin se lämpöpumppu, joka on ostohetkellä 10 % kalliimpi.
Näin säästöerot syntyvät
Otetaan käytännön esimerkki kahden ilmalämpöpumpun avulla. Halvempi ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna 1 900 euroa ja kalliimpi 2 100 euroa. Ero on nopeasti ajateltuna 200 euroa – mutta totuus onkin erilainen. Halvempi ilmalämpöpumppu lämmittää saman tilan, mutta kuluttaa sähköä huomattavasti enemmän. Kun halpa ilmalämpöpumppu säästää vuodessa noin 200 euroa, kalliimpi laite säästää vuodessa noin 300 euroa. Eli kalliimpi laite tuottaa energiansäästöä vuosittain noin 100 euroa enemmän. Lisäksi kalliimpi laite kestää noin 11 vuotta ja halvempi laite noin 8 vuotta. Näin ollen kalliimpi laite tuottaa säästöjä elinikänsä aikana noin 300 x 11 = 3 300 euroa ja halvempi laite noin 1 600 euroa. Säästöt ovat näin ollen yli 100 % enemmän.
Laskelmissa lähtökohtana on, että laite huolletaan ohjekirjan mukaisesti. Jos näin ei tehdä, säästöerot voivat olla vielä merkittävästi suuremmat.
Maalämpöpumpuissa ja ilma-vesilämpöpumpuissa erot ovat vielä hurjemmat, koska laadukkaan laitteen elinkaari on yli 20 vuotta. Säästetyt eurot voivat olla esimerkiksi 3 000 euroa vuodessa x 20 vuotta = 60 000 euroa ja edullisemmalla laitteella 2 000 euroa x 15 vuotta = noin 30 000 euroa. Ero on tällöin 100 % ja 30 000 euroa.
Elinkaariajattelu takaa pitkäaikaiset hyödyt
Yllä olevassa esimerkissä säästöt syntyvät laitteen teho- ja laatueroista – eli itse laitteen ominaisuuksista. Toinen yhtä merkittävä tekijä kokonaissäästöjen kannalta on se, miten laite toimii omassa toimintaympäristössään. Onko se ominaisuuksiltaan juuri kyseisiin tiloihin sopiva ja minkälaista säätöä ja huoltoa ympäröivät olosuhteet laitteelta edellyttävät?
Haluatko tietää, mikä lämmitysratkaisu sinulle sopii? Ota yhteyttä >>
Yllä olevissa laskelmissa lähtökohtana on, että laite huolletaan ohjekirjan mukaisesti. Jos näin ei tehdä, säästöerot voivat olla vielä merkittävästi suuremmat. Samoin, jos tuote valittaisiin ja säädettäisiin optimaalisesti kohteeseen sopivaksi, säästöt voisivat olla esitettyä suuremmat.
Meidän kokemuksemme mukaan sekä laitteeseen että toimintaympäristöön liittyvät säästöt saadaan maksimoitua vain yhdellä tavalla – suunnitelmallisuudella. Ratkaisun avaimena toimivat huolellinen valintaprosessi sekä laitteen koko elinkaaren kattava huoltosuunnitelma. Nämä yhdessä takaavat sen, että asiakas saa kyseisissä olosuhteissa parhaiten toimivan laitteen, jonka kestävyys, elinkaarikustannukset ja hyötysuhde ovat optimaaliset.
LÄHDETIEDOT: Artikkelin infograafikuvassa on verrattu esimerkinomaisesti kahden eri lämpöpumpun todellisia elinkaarikustannuksia. Lukuarvot perustuvat LämpöYkkösen vuosien aikana keräämään käytännön asiakaskokemustietoon.