Lämmityksessä säästäminen on monen kodinomistajan mielessä, kun energiakustannukset kasvavat vuosi vuodelta. Moni muistaa sanonnan: ”Ovi kiinni, ostolämmin!” Kyllä, sanonta pätee edelleen. Monissa vanhemmissa rakennuksissa lämpöä karkaa rakenteiden eristyksen ja ilmanvaihdon kautta enemmän kuin on tarpeen. Tässä artikkelissa käsittelemme tärkeimmät kysymykset lämmityksen säästämisestä ja energiatehokkaista ratkaisuista.
Miksi lämmityskustannukset nousevat ja miten niihin voi vaikuttaa?
Lämmityskustannukset muodostuvat energian hinnan, kodin energiankulutuksen ja lämmitysjärjestelmän tehokkuuden yhdistelmästä. Suurimmat vaikuttavat tekijät ovat rakennuksen eristyksen laatu, lämmitysjärjestelmän ikä ja tehokkuus sekä kodin koko ja sijainti.
Vanhat lämmitysjärjestelmät kuluttavat usein huomattavasti enemmän energiaa kuin nykyaikaiset ratkaisut. Puutteellinen eristys aiheuttaa lämpöhäviöitä, jolloin lämmitysjärjestelmän täytyy työskennellä kovemmin pitääkseen sisälämpötilan miellyttävänä. Rakennuksen ikä vaikuttaa myös ikkunoiden ja ovien tiiveyteen.
Lämmityskustannuksiin voi vaikuttaa tehokkaasti kolmella tavalla:
- vaihtamalla lämmitysjärjestelmä energiatehokkaampaan
- parantamalla kodin eristystä
- optimoimalla lämmityksen käyttöä ja huonelämpötiloja
Energiaremontti yhdistää nämä toimenpiteet kokonaisvaltaiseksi ratkaisuksi, joka voi pienentää kotitalouden lämmitys- ja energiakustannuksia merkittävästi.
Mikä on energiaremontti?
Energiaremontiksi kutsutaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla kodin energiatehokkuutta kasvatetaan. Oli kyse eristämisestä, lämpöverkkoremontista tai uudesta lämmitysjärjestelmästä, kuten ilmavesilämpöpumpusta. Energiaremontti tarkoittaa suoraan säästöjä lämmityskustannuksissa.
Mitä tarkoittaa lämmitysjärjestelmän vaihtaminen energiatehokkaampaan?
Lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan tarkoittaa useaa eri komponenttia kodissa.
Lämmitysjärjestelmän sydän on varsinainen laite, jossa lämpöä tuotetaan. Se voi olla joko puu-, hake-, öljy-, kaasu- tai sähkökattila, jossa polttoainetta poltetaan lämmön tuottamiseksi. Vaihtoehtoisesti lämmityslaite voi olla myös nykyaikainen lämpöpumppu, kuten ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpöpumppu, jossa lämpöä kerätään ulkoilman sisältämästä energiasta.
Kaukolämpö ei ole varsinaisesti lämmityslaite, mutta kodin lämmönjakokeskuksen lämmönvaihdin siirtää kaukolämpöyhtiön lämmittämän veden lämpöenergian talon oman sisäkiertoisen lämmitysverkon veteen. Kaukolämpö tuotetaan paikkakunnasta riippuen esimerkiksi biopolttoaineilla, hukkalämmöllä, lämpöpumpuilla tai suoraan fossiilisilla polttoaineilla.
Lämpöverkko tai lämmitysverkko on tärkeä osa lämmitysjärjestelmää. Lämpöverkko siirtää lämmityslaitteen luoman lämpöenergian kodin sisäilmaan. Lämpöverkkoon kuuluu lämmitysputket sekä patterit tai lattialämmitys. Lämpöverkon tehokkuus riippuu hyvin pitkälti komponenttien iästä, mitoituksesta, sekä menoveden, eli lämmityslaitteen tuottaman lämpimän veden lämpötilasta.
Vanhan lämpöverkon putkiston ikä on noin 30 vuotta, jonka jälkeen vuotojen riski kasvaa merkittävästi. Vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaa tätä vanhempien putkien aiheuttamia vahinkoja. Lue lisää lämmityslaskua pienentävästä lämpöverkkoremontista.
Käyttöveden lämmitys on myös osa lämmitysjärjestelmää. Käyttövedellä tarkoitetaan sitä vettä, joka tulee hanasta ja suihkusta. Käyttövesi jaetaan kylmään ja kuumaan veteen, joita sekoittamalla saadaan sopiva lämpötila. Sekoitus tapahtuu vasta hanassa. Yleisesti ottaen käyttövesi lämmitetään osana lämmitysjärjestelmän toimintaa, mikäli se on mitoitettu oikein. Joissain tapauksissa käyttövedelle voi olla oma lämmitysjärjestelmä, kuten sähkövastukset.
Kuvia ilmavesilämpöpumppuratkaisuista
Mitkä lämmitysjärjestelmät ovat energiatehokkaimpia?
Ilmalämpöpumppu, ilma–vesilämpöpumppu ja maalämpöpumppu ovat tällä hetkellä energiatehokkaimpia lämmitysratkaisuja suomalaisiin koteihin. Jokainen näistä järjestelmistä hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja voi tuottaa enemmän lämpöä kuin kuluttaa sähköä.
Ilmalämpöpumppu soveltuu erityisesti lisälämmönlähteeksi tai sähkölämmitteisiin taloihin. Se ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja toimii tehokkaasti myös kylmissä olosuhteissa. Nykyaikaiset ilmalämpöpumput toimivat luotettavasti jopa −25 asteen pakkasissa. Ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan korvaa kokonaisvaltaisesti kodin lämmitystä, vaan sopii lisälämmön lähteeksi.
Ilma–vesilämpöpumppu tarjoaa kokonaisvaltaisen lämmitysratkaisun, joka tuottaa sekä kodin lämmityksen että käyttöveden. Se sopii erinomaisesti omakotitaloihin, joissa halutaan tasainen lämmönjakelu koko taloon. Ilmavesilämpöpumpun mitoitus on tärkeintä, ja se on syytä toteuttaa ammattilaisen toiminnasta, jotta tarvittava lämpö saadaan tuotettua energiatehokkaasti. EnergiaYkkönen on mitoittanut ja asentanut tuhansia ilmavesilämpöpumppuja suomalaisiin koteihin vuosien aikana.
Maalämpöpumppu on myös nykyaikainen lämpöpumppuratkaisu, sillä maaperän lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden. Maalämpö vaatii suuremman alkuinvestoinnin, mutta tarjoaa erinomaisen energiatehokkuuden ja alhaisimmat käyttökustannukset pitkällä aikavälillä.
EnergiaYkkönen tarjoaa kokonaisvaltaiset lämmitysratkaisut jokaiseen kohteeseen. EnergiaYkköseltä saat asennuksen, takuun ja huollon samasta liikkeestä. Pyydä ilmainen kartoitus.
Miten paljon voi säästää vaihtamalla lämmitysjärjestelmää?
Lämmitysjärjestelmän vaihdolla voi säästää merkittävästi vuosittaisissa energiakustannuksissa, mutta säästöjen määrä riippuu nykyisestä lämmitystavasta, kodin koosta, eristyksestä ja valittavasta uudesta järjestelmästä.
Suurimmat säästöt syntyvät, kun vanhat öljy- tai sähkölämmitysjärjestelmät vaihdetaan nykyaikaisiin lämpöpumppuratkaisuihin. Myös vanhojen puulämmitysjärjestelmien korvaaminen tehokkaammilla vaihtoehdoilla tuo huomattavia säästöjä.
Mikäli vanha lämmitysjärjestelmä on vielä hyvässä kunnossa, suosittelemme ensisijaisesti hybridijärjestelmää. Hybridijärjestelmässä ilmavesilämpöpumppu kytketään vanhan järjestelmän rinnalle. Ilmavesilämpöpumppu hoitaa suurimman osan lämmitystarpeesta vuodessa, ja vanha lämmitysjärjestelmä kovimmat pakkaset. Näin saadaan vanha järjestelmä hyödynnettyä loppuun, sekä maksimoitua energiatehokkuus.
Säästöpotentiaali kasvaa, kun energiaremontti yhdistetään muihin energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin:
- lämmitysjärjestelmän modernisointi
- kodin eristyksen parantaminen
- ikkunoiden ja ovien uusiminen
- ilmanvaihdon optimointi
Investointikustannukset maksavat itsensä takaisin yleensä muutamassa vuodessa säästyneiden energiakustannusten ansiosta. Pitkällä aikavälillä energiatehokas lämmitysjärjestelmä tuottaa merkittäviä säästöjä ja nostaa kiinteistön arvoa.
Milloin on paras aika tehdä lämmitysjärjestelmän vaihto?
Paras aika lämmitysjärjestelmän vaihtoon on ennen kuin vanha järjestelmä alkaa aiheuttaa ongelmia tai sen tehokkuus laskee merkittävästi. Ennakoiva toiminta säästää sekä rahaa että vaivaa verrattuna hätätilanteessa tehtävään vaihtoon. Akuutissa tilanteessa järjestelmän vaihdon hinta on usein myös huomattavasti korkeampi, sillä vaihtoehtoja ratkaisuihin ja tarjoajiin voi olla vähemmän.
Lämmitysjärjestelmän vaihtoa kannattaa harkita, kun:
- järjestelmä on yli 15–20 vuotta vanha
- lämmityskustannukset ovat nousseet huomattavasti
- järjestelmä tarvitsee usein korjauksia
- lämmitys ei ole tasaista tai riittävää
Vuodenajoista kevät ja kesä ovat optimaalisia aikoja energiaremontin toteuttamiselle. Silloin on riittävästi aikaa suunnittelulle ja asennukselle ennen seuraavaa lämmityskautta. Kesäaikaan myös urakoitsijoiden aikataulut ovat yleensä joustavampia.
Suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä kattava energiaremontti vaatii huolellista valmistelua. Ammattilaisen tekemä energiakatselmus auttaa tunnistamaan tehokkaimmat säästötoimenpiteet ja niiden toteuttamisjärjestyksen.
Energiaremontin toteuttaminen on investointi, joka parantaa asumismukavuutta tasaisemman lämmön ja luotettavan lämmityksen ansiosta. Nykyaikaiset lämmitysratkaisut tarjoavat tehokkaan tavan lämmittää kotia ympäri vuoden ja tuovat pitkäaikaisia säästöjä.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mikä on halvin lämmitysmuoto omakotitaloon?
Halvin lämmitysmuoto riippuu talon koosta, sijainnista, eristyksestä ja nykyisestä lämmitysjärjestelmästä. Usein maalämpö ja ilma–vesilämpöpumppu ovat pitkällä aikavälillä edullisimpia vaihtoehtoja vesikiertoisissa taloissa. Sähkölämmitteisessä talossa ilmalämpöpumppu on yleensä kustannustehokas tapa pienentää lämmityskuluja pienemmällä investoinnilla.
Kannattaako öljylämmitys vaihtaa lämpöpumppuun?
Useimmissa tapauksissa kyllä. Öljylämmitys on usein kallis ja altis polttoaineen hinnan vaihtelulle. Lämpöpumppuratkaisulla pienennetään energiakustannuksia merkittävästi ja samalla vähentää päästöjä. Lisäksi kiinteistön arvo nousee väistämättä modernimman lämmitysjärjestelmän myötä.
Parantaako energiaremontti talon arvoa?
Usein kyllä. Energiatehokas lämmitysjärjestelmä, parempi energialuokka ja pienemmät käyttökustannukset ovat ostajille merkittäviä tekijöitä. Energiaremontti tekee kiinteistöstä aina houkuttelevamman markkinoilla ja nopeuttaa myyntiä.
Voiko lämpöpumpun asentaa vanhaan taloon?
Kyllä voi. Lämpöpumppu soveltuu hyvin myös vanhempiin rakennuksiin. Ennen asennusta on kuitenkin tärkeää arvioida talon lämmönjakoverkko, eristys ja mahdollinen varaajaratkaisu. Ammattilaisen tekemä kartoitus varmistaa oikean mitoituksen ja toimivuuden.
Onko ilma–vesilämpöpumppu kannattava, jos minulla on omaa metsää?
Usein kyllä. Vaikka puu olisi omasta metsästä, hybridijärjestelmä vähentää työmäärää, tasaa sisälämpötilaa ja parantaa asumismukavuutta. Taloudellinen hyöty riippuu myös paljon siitä, miten puulle lasketaan oma arvo (työ, aika, kalusto).
Voiko ilmavesilämpöpumppu lämmittää myös käyttöveden?
Kyllä. Ilma–vesilämpöpumppu lämmittää sekä talon että käyttöveden. Hybridiratkaisuissa suurin osa vuodesta lämmitetään ilma-vesilämpöpumpulla, ja kovimmat pakkaset vanhalla järjestelmällä, kuten öljylämmityksellä,
Kuinka pitkä takaisinmaksuaika hybridijärjestelmällä on?
Takaisinmaksuaika vaihtelee tyypillisesti noin 5–8 vuoden välillä riippuen investoinnin suuruudesta, sähkön hinnasta, puun hinnasta ja talon energiankulutuksesta.
