Ilmalämpöpumppu ja ilma–vesilämpöpumppu eroavat toisistaan käyttötarkoituksen ja lämmönjakelutapansa perusteella: ilmalämpöpumppu on tarkoitettu päälämmitysmuodon rinnalle lämmittämään sisäilmaa suoraan, kun taas ilma–vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa vesikiertoiseen järjestelmään, kuten pattereihin tai lattialämmitykseen. Ilmavesilämpöpumppu on myös oivallinen päälämmitysmuoto. Molemmat keräävät lämpöenergiaa ulkoilmasta, mutta ne soveltuvat erilaisiin koteihin ja lämmitystarpeisiin riippuen nykyisestä lämmitysjärjestelmästä ja rakennuksen ominaisuuksista.
Mitä eroa on ilmalämpöpumpun ja ilma–vesilämpöpumpun toimintaperiaatteissa?
Molemmat lämpöpumput hyödyntävät ulkoilman sisältämää lämpöenergiaa, mutta lämmönjakelu tapahtuu eri tavoin. Ilmalämpöpumppu puhaltaa lämmintä ilmaa suoraan huoneisiin sisäyksikön kautta, kun taas ilma–vesilämpöpumppu siirtää kerätyn lämmön vesikiertoiseen järjestelmään.
Ilmalämpöpumpun keskeiset komponentit ovat ulko- ja sisäyksikkö, jotka on yhdistetty kylmäaineputkilla. Sisäyksikkö lämmittää huoneilmaa suoraan ja jakaa sen puhaltimen avulla. Ilma–vesilämpöpumppu puolestaan koostuu ulkoyksiköstä ja sisälle asennettavasta lämpökeskuksesta, joka lämmittää kiertovettä.
Teknisesti ilma–vesilämpöpumppu on monimutkaisempi järjestelmä, koska se tarvitsee lämmönvaihtimen vesikierron ja kylmäainekierron välille. Tämä mahdollistaa kuitenkin tasaisemman lämmönjakelun koko taloon sekä käyttöveden lämmityksen samalla laitteella.
On kuitenkin muistettava, että ilmalämpöpumppua ei ole koskaan tarkoitettu päälämmitysmuodoksi, toisin kuin ilma-vesilämpöpumppua.
Mihin tilanteisiin ilmalämpöpumppu sopii parhaiten verrattuna ilma–vesilämpöpumppuun?
Ilmalämpöpumppu sopii parhaiten pienempiin asuntoihin ja tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeaa ja helppoa asennusta. Se toimii hyvin kerrostaloasunnoissa, rivitaloissa ja pienissä omakotitaloissa, joissa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. Ilmalämpöpumppu on erittäin järkevä lisä säästämään lämmityskustannuksissa, mutta ei korvaa päälämmitysmuotoa.
Ilmalämpöpumppu hankitaan myös viilentämistä varten. Nykyaikaisissa ilmavesilämpöpumpuissa on myös viilennystoiminto, mutta pääasialliseen viilennykseen suositellaan ilmalämpöpumppua.
Ilma–vesilämpöpumppu on puolestaan ihanteellinen suurempiin taloihin, joissa on jo valmiina vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, kuten patterit tai lattialämmitys. Se soveltuu erityisesti hyvin eristettyihin taloihin, joissa halutaan tasaista lämpötilaa kaikissa huoneissa.
Asumistavat vaikuttavat valintaan merkittävästi. Jos haluat lämmittää vain tiettyjä huoneita tai tarvitset lisälämmitystä, ilmalämpöpumppu on käytännöllisempi. Ilma–vesilämpöpumppu sopii paremmin silloin, kun halutaan korvata kokonaan vanha lämmitysjärjestelmä nykyaikaisella lämmitysmuodolla ja lämmittää koko talo tasaisesti.
Rakennuksen eristys ja koko määrittävät myös sopivuutta. Hyvin eristetyissä taloissa ilma–vesilämpöpumppu toimii tehokkaasti, kun taas huonommin eristetyissä kohteissa ilmalämpöpumpun paikallinen lämmitys voi olla riittävä ja kustannustehokas ratkaisu.
Mitkä ovat kustannuserot ilmalämpöpumpun ja ilma–vesilämpöpumpun välillä?
Ilmalämpöpumppu on edullisempi hankinta sekä laitteen että asennuksen osalta. Yksinkertainen ilmalämpöpumppu maksaa murto-osan ilma–vesilämpöpumpun hinnasta, ja asennus on nopeampaa ja helpompaa. On kuitenkin muistettava, että ilmalämpöpumpun käyttötarkoitus eroaa merkittävästi ilmavesilämpöpumpusta, eli VILP:istä.
Ilma–vesilämpöpumpun kokonaiskustannukset ovat 10 000–18 000 euroa, koska järjestelmä on teknisesti monimutkaisempi ja vaatii enemmän komponentteja. Asennus on myös vaativampaa ja aikaa vievää.
Käyttökustannuksissa investointi tasaantuu. Ilma–vesilämpöpumppu voi tuottaa merkittäviä säästöjä lämmityslaskussa, erityisesti suuremmissa taloissa, koska se korvaa tehokkaasti vanhan lämmitysjärjestelmän. Säästöt voivat olla jopa puolet aikaisemmista lämmityskustannuksista.
Ilma–vesilämpöpumpun takaisinmaksuaika on tyypillisesti 5–8 vuotta riippuen talon koosta ja nykyisistä lämmityskustannuksista. Ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on yleensä lyhyempi pienemmän investoinnin vuoksi, mutta ilma–vesilämpöpumppu voi tuottaa suuremmat kokonaissäästöt pitkällä aikavälillä suuremmissa kiinteistöissä.
Kumpi lämpöpumppu on energiatehokkaampi suomalaisissa olosuhteissa?
Suomen ilmasto-olosuhteissa lämpöpumput ovat erityisen energiatehokkaita lämmitysratkaisuja. Pitkällä aikavälillä ilmavesilämpöpumppu tuottaa suuremmat säästöt, sillä se mitoitetaan talon koko lämmitystarpeen mukaisesti. Nykyaikaiset ilma–vesilämpöpumput toimivat tehokkaasti jopa −25 °C:n lämpötiloissa, mikä kattaa suurimman osan Suomen talvista.
Ilmalämpöpumpun energiatehokkuus laskee merkittävästi kovilla pakkasilla, koska sen täytyy työskennellä kovemmin lämmittääkseen kylmää sisään virtaavaa ilmaa. Ilma–vesilämpöpumppu hyödyntää vesikierron lämmönvarastointikykyä, mikä tasaa tehontarvetta.
Lämpökertoimet eli COP-arvot ovat yleensä paremmat ilma–vesilämpöpumpuilla optimaalisissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa, että jokaista kulutettua sähkökilowattituntia kohden saadaan tuotettua enemmän lämpöenergiaa. Vuosihyötysuhde on usein korkeampi ilma–vesilämpöpumpuilla, kun verrataan koko talon lämmitystä.
Energiatehokkuuden kannalta on tärkeää huomioida myös lämmönjakelu. Ilma–vesilämpöpumppu jakaa lämmön tasaisemmin ja tuottaa luotettavan lämmityksen, mikä vähentää hukkaa ja parantaa kokonaistehokkuutta. Ilmalämpöpumppu voi aiheuttaa lämpötilavaihteluita, jotka heikentävät kokonaistehokkuutta suuremmissa tiloissa.
Valinta ilmalämpöpumpun ja ilma–vesilämpöpumpun välillä riippuu lopulta talon koosta, nykyisestä lämmitysjärjestelmästä ja lämmitystarpeista. Ilmalämpöpumppu tarjoaa nopean ja edullisen ratkaisun päälämmitysmuodon rinnalle, kun taas ilma–vesilämpöpumppu soveltuu kokonaisvaltaiseen talon lämmitykseen ja käyttöveden tuottamiseen. Molemmat vaihtoehdot ovat energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä tapoja lämmittää kotia Suomen olosuhteissa.
Laske kotisi säästöt ilmavesilämpöpumpulla säästölaskurillamme alle minuutissa!
Lue lisää ilmavesilämpöpumpuistamme.
