Norjan hallitus aikoo kieltää rakennusten öljylämmityksen 3 vuodessa. Tavoite on kunnioitettava, mutta uhkana on markkinoiden ylikuumeneminen. Ruotsissa sama muutos toteutettiin hallitusti lämmitysöljyn veroedun poistolla. Kumpaa tietä Suomi seuraa?
Viime viikolla uutisoitiin, että Norjan hallitus aikoo kieltää rakennusten lämmittämisen fossiilisella öljyllä. Kielto astuu voimaan vuonna 2020 ja se koskee myös polttoöljyä.
Vaikka Norjan tavoite hillitä kasvihuonepäästöjä yhtenä maailman merkittävimpänä öljyntuottajamaana on kunnioitettava – tavoitteen aikataulu on alan ammattilaisen silmillä katsottuna katastrofaalinen.
Uhkana markkinoiden ylikuumeneminen
Vuoteen 2020 on aikaa kolme vuotta ja Norjasta löytyy noin sata tuhatta öljylämmitteistä rakennusta. Nopean muutoksen uhkana on markkinoiden ylikuumeneminen. Ilmiö on toimialasta riippumatta luonnollinen seuraus tilanteessa, jossa kysyntä on taattu, mutta tarjontaa liian vähän. On helppo ennustaa, että kuumille markkinoille ilmestyy suuri joukko toimijoita, jotka tarjoavat öljylle vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja nopeasti ja mahdollisimman edulliseen hintaan. On myös helppo ennustaa, että moni näistä tarjoajista katoaa näkyvistä, kun kuluttajalle tulee kysymyksiä huolto- varaosa- takuu- tai vastuuasioista.
”Jos Norjan suunnitelmat aikataulusta toteutuvat, uhkana on, että tilanteessa voittajiksi selviytyvät yritykset, jotka käärivät markkinoilta helpon rahan ja kuluttaja jää hankintansa kanssa yksin.”
Kodin tai liikekiinteistön lämmitysratkaisu on kauaskantoinen päätös, jonka kustannus- ja energiatehokkuus perustuvat huolelliseen kohdearvioon, asiantuntevaan asennukseen ja tarkkaan järjestelmäoptimointiin. Yhtä merkittävää on hankinnan elinkaariajattelu. Se, että toimittaja pystyy tarjoamaan asiakkaalle asiantuntevan ja ympärivuorokautisen huolto- ja varaosapalvelun ongelmatilanteissa ja järjestelmän elinkaaren eri vaiheissa.
Jos Norjan suunnitelmat aikataulusta toteutuvat, uhkana on, että tilanteessa voittajiksi selviytyvät yritykset, jotka käärivät markkinoilta helpon rahan ja kuluttaja jää hankintansa kanssa yksin.
Ruotsin malli ajoi itsensä maaliin
Alan asiantuntijana on vaikea ymmärtää, miksi Norjassa ei seurata Ruotsin mallia. Ruotsissa toteutettiin vastaava muutos kymmenessä vuodessa, jonka aikana öljylämmitteiset talot siirtyivät käyttämään lämpöpumppuja ja muita uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä lämmitysmuotoja.
”Ruotsissa muutos tapahtui itsesääntelynä, kun lämmitysöljyn veroetu poistettiin. Tilanteessa ei tarvittu pakotteita tai tukia ja valtio tienasi verotuloja. Myös kuluttajat hyötyivät.”
Tämä tapahtui itsesääntelynä sen jälkeen, kun lämmitysöljyn veroetu poistettiin. Kun öljylämmitys kallistui, lämmitysmuodot vaihtuivat ekologisemmiksi luonnollisesti viimeistään silloin, kun laitteet vanhenivat. Tilanteessa ei tarvittu pakotteita tai tukia ja valtio tienasi verotuloja. Myös kuluttajat hyötyivät. Markkinat eivät päässeet ylikuumenemaan ja kuluttajat saivat laadukasta ja elinkaariajatteluun pohjautuvaa palvelua alan todellisilta asiantuntijayrityksiltä. Kuluttajat ymmärsivät muutoksen hyödyn viimeistään silloin, kun huomasivat asumiskustannustensa pienenevän. Öljyn hinnan korotuksesta aiheutuva shokki vaihtui nopeasti ihmetykseen siitä, miten merkittävästi vaihdos pienensi asumiskustannuksia. Esimerkiksi maalämpöön siirtyminen tuo öljylämmitykseen verrattuna lämmityskustannuksiin tutkitusti noin 60–80 % vuosittaisen säästön.
Mitä tietä Suomi seuraa?
Ruotsin malli öljyn veroedun poistosta oli esillä myös Suomen viimeisimmissä hallitusneuvotteluissa. Asia koettiin poliittisesti tulenaraksi ja se haudattiin.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä ratkaisuja Suomi tulee asian tiimoilta tekemään. Joka tapauksessa ratkaisu on tehtävä. Myös Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä ja maastamme löytyy Norjaan verrattuna lähes tuplamäärä öljylämmitteisiä kiinteistöjä.
