Kyllä, maalämpöä voi käyttää ympäri vuoden ilman lisälämmönlähteitä, kun järjestelmä on mitoitettu oikein. Hyvin suunniteltu maalämpöjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi lämpöä myös kylmimpinä talvikuukausina, sillä maaperän lämpötila pysyy verrattain tasaisena muutaman metrin syvyydessä vuodenajasta riippumatta. Järjestelmän tehokkuuteen vaikuttavat mitoituksen lisäksi maaperän laatu, keruupiirin tyyppi ja tekninen toteutus. Oikein suunniteltu maalämpöjärjestelmä toimii luotettavana päälämmitysjärjestelmänä ympäri vuoden.
Maalämpö ympärivuotisena lämmitysratkaisuna
Maalämpö on uusiutuva energiantuotantomuoto, joka hyödyntää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Järjestelmän toiminta perustuu maalämpöpumppuun, joka kerää tämän lämmön ja siirtää sen rakennuksen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen.
Maalämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin jääkaappi, mutta päinvastaiseen suuntaan – se ottaa lämpöä maaperästä ja siirtää sitä rakennukseen. Maaperän lämpötila pysyy suhteellisen vakaana noin 5-8 asteen välillä muutaman metrin syvyydessä ympäri vuoden, mikä tekee siitä luotettavan lämmönlähteen riippumatta ulkoilman lämpötilasta.
Maalämmön suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina, kun kotitaloudet etsivät ekologisempia ja kustannustehokkaampia vaihtoehtoja perinteisille lämmitysmuodoille. Oikein mitoitettuna maalämpöjärjestelmä pystyy kattamaan koko rakennuksen lämmöntarpeen myös kylminä talvikuukausina ilman tarvetta lisälämmönlähteille.
Miten maalämpöjärjestelmä toimii kylmimmillä pakkasilla?
Maalämpöjärjestelmän toiminta ei ole riippuvainen ulkolämpötiloista, toisin kuin ilmalämpöpumppujen. Tämä johtuu siitä, että maalämpö kerää energiaa maaperästä, jossa lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden. Kovimpienkaan pakkasten aikana maaperän lämpötila ei laske merkittävästi muutaman metrin syvyydessä.
Geoterminen lämmitys toimii luotettavasti myös ääriolosuhteissa, koska keruupiiri on suojassa maanpinnan alla. Kallioperään porattu lämpökaivo ulottuu tyypillisesti 100-300 metrin syvyyteen, jossa lämpötila on aina plussan puolella. Vaakaputkistossa, joka asennetaan noin 1-1,5 metrin syvyyteen, lämpötila voi laskea hieman enemmän, mutta pysyy silti riittävän korkeana järjestelmän toimintaa varten.
Kovimmilla pakkasilla maalämpöpumpun hyötysuhde (COP-arvo) voi laskea hieman, kun lämmitystarve on suurimmillaan. Oikein mitoitettu järjestelmä pystyy kuitenkin tuottamaan riittävästi lämpöä myös näissä olosuhteissa. Modernien maalämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt viime vuosina merkittävästi, mikä on parantanut niiden tehokkuutta myös haastavissa olosuhteissa.
Mitkä tekijät vaikuttavat maalämmön ympärivuotiseen tehokkuuteen?
Maalämpöjärjestelmän ympärivuotiseen tehokkuuteen vaikuttavat useat tekijät, joista tärkein on järjestelmän oikea mitoitus. Alimitoitettu järjestelmä joutuu kovemmalle rasitukselle ja saattaa tarvita lisälämmitystä kylmimpinä aikoina, kun taas ylimitoitus nostaa investointikustannuksia tarpeettomasti.
Keruupiirin tyypillä ja mitoituksella on suuri merkitys. Vaihtoehtoja ovat:
- Porakaivo (lämpökaivo) – tehokkain ja varmin ratkaisu, toimii hyvin pienelläkin tontilla
- Vaakaputkisto – vaatii laajemman tonttipinta-alan, mutta on usein edullisempi toteuttaa
- Vesistökeruupiiri – sopii järven tai merenrantatonteille
Maaperän laatu vaikuttaa merkittävästi järjestelmän tehokkuuteen. Kostea savimaa johtaa lämpöä paremmin kuin kuiva hiekkamaa, mikä vaikuttaa etenkin vaakaputkiston toimintaan. Kallioperän kivilaji vaikuttaa puolestaan porakaivon lämmöntuottoon.
Myös talon lämmöneristys, lämmönjakotapa ja käyttöveden kulutus vaikuttavat järjestelmän mitoitukseen. Matalalämpöinen lattialämmitys toimii tehokkaammin maalämmön kanssa kuin korkeampaa lämpötilaa vaativat patterit. Moderni taloautomaatio ja älykkäät ohjausjärjestelmät parantavat osaltaan energiatehokkuutta ympäri vuoden.
Tarvitaanko maalämmön rinnalle varajärjestelmä?
Oikein mitoitettu maalämpöjärjestelmä ei yleensä tarvitse rinnalleen erillistä varajärjestelmää. Nykyaikaiset maalämpöpumput sisältävät usein jo valmiiksi sähkövastuksen, joka kytkeytyy automaattisesti päälle, jos lämpöpumpun tuottama teho ei hetkellisesti riitä. Tämä toimii varmistuksena poikkeustilanteissa.
On tilanteita, joissa lisälämmönlähde voi olla tarpeellinen:
- Jos maalämpöjärjestelmä on tietoisesti osatehomitoitettu (tyypillisesti 60-80% huipputehontarpeesta)
- Erittäin vanhoissa, huonosti eristetyissä rakennuksissa, joiden lämmöntarve on suuri
- Jos lämmitysverkoston mitoituslämpötila on poikkeuksellisen korkea (yli 60°C)
Mahdollisia lisälämmönlähteitä ovat varaava takka, ilma-ilmalämpöpumppu tai aurinkopaneelit. Nämä voivat täydentää maalämpöjärjestelmää ja parantaa kokonaisuuden energiatehokkuutta, vaikka eivät olisikaan välttämättömiä.
Hybridijärjestelmän suunnittelu kannattaa tehdä huolellisesti asiantuntijan kanssa, jotta eri lämmitysmuodot tukevat toisiaan optimaalisesti. Järkevintä on kuitenkin ensisijaisesti mitoittaa maalämpöjärjestelmä niin, että se kattaa rakennuksen lämmöntarpeen itsenäisesti.
Miten maksimoida maalämpöjärjestelmän ympärivuotinen hyötysuhde?
Maalämpöjärjestelmän ympärivuotisen hyötysuhteen maksimoimiseksi kannattaa kiinnittää huomiota useisiin tekijöihin. Säännöllinen huolto ja ylläpito ovat avainasemassa järjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamisessa. Tarkistuta järjestelmä ammattilaisen toimesta vähintään kerran vuodessa.
Lämmönkeruunesteen kunto ja määrä tulisi tarkistaa säännöllisesti, sillä vuodot tai nesteen heikentynyt laatu voivat vaikuttaa järjestelmän tehokkuuteen. Kiertovesipumppujen ja venttiilien toiminta tulisi myös tarkistaa ajoittain.
Energiatehokkuuden parantamiseksi kannattaa harkita seuraavia toimenpiteitä:
- Käytä älykästä lämmönsäätöä, joka huomioi sääennusteet ja optimoi lämmityksen tarpeen mukaan
- Varmista rakennuksen hyvä eristys ja tiiveys lämpöhäviöiden minimoimiseksi
- Suosi matalalämpöisiä lämmönjakotapoja kuten lattialämmitystä
- Säädä lämpimän käyttöveden lämpötila optimaaliseksi (55-60°C)
- Harkitse lämmön talteenottoa ilmanvaihdosta
Maalämpöpumpun asetukset kannattaa optimoida vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi kesällä, kun lämmitystarve on vähäisempi, järjestelmä voi keskittyä käyttöveden lämmittämiseen. Talvella puolestaan varmistetaan, että lämmönjakojärjestelmä toimii optimaalisesti.
Välttämällä liian korkeita sisälämpötiloja voit myös säästää energiaa. Jo yhden asteen pudotus huonelämpötilassa voi vähentää energiankulutusta noin 5%.
Maalämmön riittävyys ja suunnittelu
Maalämpö voi toimia rakennuksen ainoana lämmönlähteenä ympäri vuoden, kun järjestelmä on suunniteltu ja mitoitettu oikein. Huolellinen suunnittelu ja asiantuntijan tekemät laskelmat ovat avainasemassa toimivan kokonaisuuden varmistamisessa.
Maalämpöjärjestelmän hankinnassa huomioitavia asioita:
- Teetä aina kunnollinen mitoituslaskelma talon todellisen energiankulutuksen perusteella
- Valitse laadukas lämpöpumppu, jolla on hyvä hyötysuhde myös kovilla pakkasilla
- Huomioi tontin koko ja maaperän ominaisuudet keruupiirin tyypin valinnassa
- Varmista, että järjestelmän tekninen toteutus mahdollistaa tehokkaan toiminnan
- Huomioi tulevaisuuden tarpeet ja mahdolliset laajennukset
Pitkällä aikavälillä kustannustehokas lämmitys maalämmöllä toteutuu, kun järjestelmä toimii optimaalisesti ilman lisälämmönlähteiden tarvetta. Oikein mitoitettu ja asennettu maalämpöjärjestelmä voi alentaa lämmityskustannuksia merkittävästi ja toimia luotettavasti vuosikymmeniä.
Maalämpö on ympäristöystävällinen ja tulevaisuuden kannalta kestävä ratkaisu, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Alkuinvestointi on suurempi kuin monissa muissa lämmitysmuodoissa, mutta alhaiset käyttökustannukset tekevät siitä pitkällä aikavälillä kannattavan. Energiaremonttia suunniteltaessa kannattaa tarkastella kokonaisuutta ja huomioida järjestelmän koko elinkaaren aikaiset kustannukset ja hyödyt.
